tiistai 3. joulukuuta 2013

On lunta tulvillaan...

Olen virkkaillut lumihiutaleita.


Vienosti ne leijailevat ja pyörähtelevät ilmavirrassa, kuten lumihiutaleiden kuuluukin.


Joulunavauksessa viime perjantaina piipahdin joulutorin kojuissa ja sieltä ostin mukaani tekemispaketin näihin hiutaleisiin. Ohje Etelä-Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuus ry / Alavuden Taitokeskus Oura.


Täydellisen viihdyttävää, helppoa ja nopeasti valmistuvaa joulupuuhaa.


Kaivoin esiin myös kerän luonnonvalkoista n. seiskaveikan paksuista 100 % suomenlampanvillalankaa ja virkkasin siitä muutaman hiutaleen Caitlin Sainion opeilla kirjasta 100 virkattua lumihiutaletta. Alunperin olin aloittanut tekemään hiutaleita seitinohuella valkoisella virkkauslangalla kirppuakin ohuemmalla virkkuukoukulla ja innostus lopahti heti alkuunsa. Kun hoksasin, että näitähän voi virkata myös villalangasta ja huovuttaa pesukoneessa, niin innoissani virkkasin heti viisi!


En ole ihan varma heittäisinkö lumihiutaleet vielä toistamiseen pesukoneeseen. Ehkä ne voisivat huopua vielä hivenen lisää. Nämä yksilöt eivät onneksi sula. : )  Kyllä villahiutaleet vähän paikkaavat pihalta suojakelin viemää lunta. Nurmikko näkyy jo. Toivottavasti saadaan kuitenkin valkea joulu.

On muuten ollut kiva huomata, että blogiini on eksynyt muutama uusi lukija! Sydämellisesti tervetuloa!

sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Ensimmäinen adventti

On leivottu piparkakkuja...


...Tehty lumihommia...


...Ja virkattu lumihiutaleita. Niistä lisää myöhemmin.


Ulkona tuivertaa tuuli ja tuisku, sisällä on lämmintä ja mukavaa. Ihanneolosuhteet tarttua kutimeen. Tunnelmallista ensimmäistä adventtia.

perjantai 29. marraskuuta 2013

Silkinvärjäystä ja kankaanpainantaa

Tässä taannoin minulle tarjoutui mahdollisuus kokeilla silkinvärjäystä ja kankaanpainantaa. Olin itseasiassa harkinnut kuluneena syksynä meneväni kankaanpainantakurssille, mutta oli niin paljon kaikkea muuta, että en ehtinyt. Neulominen on ehkä se lempiharrastus, mutta syrjähyppyjä muille alueille tulee tehtyä tämän tästä. Maailmassa olisi niin miljoona mielenkiintoista kädentaitoa, mitä voisi kokeilla!


Silkkihuivissa on käytetty kolmea väriä, vihreää, turkoosia ja tummanharmaata. En ole sen kummemmin perehtynyt silkinvärjäystekniikoihin, mutta tämä huivi on tehty upottamalla vihreään pohjaväriin, rypistelemällä huivi alustalle ja sen jälkeen lisäämällä kahta muuta väriä. Huivi kuivattiin, paistettiin uunissa, pestiin ja silitettiin. Tosi hauskaa, helppoa ja lopputulos oli täysi yllätys, oikein kiva! :)


Huivista tulee vähän sademetsä mieleen. Valitsin värit äitiäni ajatellen, joka huivin sai. Huivi on kooltaan muistaakseni 45 x 160 cm. Olen itsekin ostanut silkkimaalausvärejä yhden askarteluliikkeen loppuunmyynnistä, mutta tuolloin ostin niitä paperin marmorointia varten. Pitäisi etsiä värit jemmasta ja hankkia pari valkoista silkkihuivia, niin voisin jatkaa kokeiluja.  Nämä olisi kivoja joululahjojakin.


Kankaanpainantakokeilut päätin aloittaa vähemmän kunnianhimoisesti tiskiräteistä. Painoin sabloonan avulla kaksi perhoskuvioista tiskirättiä. Väreissä oli hieman helmiäistäkin mukana, se ei kuvassa kovin hyvin erotu. Tämäkin oli niiiiiin kivaa puuhaa!

Joulua on jo vähän valmisteltu laittamalla kynttelikköjä ja jouluvaloja ikkunoihin valaisemaan tätä Pohjolan pimeyttä. Piparkakkutaikinaan on ainekset ostettuna. En ole vielä päättänyt lähetänkö joulukortteja tänä vuonna. Käsitöitä paketteihin on jonkin verran valmistunut ja valmistumassa, mutta yritän vältellä kaikin tavoin jouluahdistusta. Joudun jatkuvasti suitsimaan itsessäni asuvaa touhotussyndroomaa, joka yrittää syöttää päähäni ajatuksia deadlineista, "välttämättömästä" ja ylenmääräisestä siivoamisesta, puunamisesta, koristelemisesta, hamstraamisesta, kokkaamisesta ja leipomisesta, jotta "puitteet joulun vastaanottamiseen olisivat kunnossa". Joulun, niin kuin muidenkin suurien juhlien järjestelyssä saa ja pitääkin olla vipinää, mutta ei liikaa. Kun jouluun on enää pari viikkoa aikaa, kierrän supermarketit ja ostoskeskukset jo kaukaa ja pitäydyn lähikaupoissa ja lähiseudun pienissä pop up-joulupuodeissa, joissa paikalliset käsityöläiset myyvät tuotteitaan. Minun joulussani tärkeintä on pyrkiä rauhoittumaan, ei päättömästi sinkoilemaan ostosparatiiseissa ja tavarataivaissa. En halua, että joulun perimmäinen sanoma, seimen lapsi, hautautuu krääsän tai turhan stressaamisen alle. Tärkeintä joulussa on kiireetön yhdessäolo, traditiot ja tietenkin hyvä ruoka!

maanantai 11. marraskuuta 2013

Varrasvirkattu tuubihuivi

Tein tässä hetki sitten värjäysmokan, joka vaati päästä puikoille tai koukulle. Päädyin jälkimmäiseen vaihtoehtoon ja arvoin haarukkapitsin ja varrasvirkkauksen välillä. Päädyin taas jälkimmäiseen vaihtoehtoon.


Olin hyvin utelias langan suhteen, koska en ollut varma pidinkö siitä vai en. Lopputulos jätti minut oikeastaan yhtä hämmentyneeseen olotilaan. Se ei herätä minussa välitöntä ihastusta, mutta toisaalta ei se ole ihan pläähkään. Pelkään vaan, että siitä huolimatta huivi päätyy johonkin mappi ööhön, koska en oikein tiedä tuleeko sitä itse pidettyä ja onko se kelvollinen lahjaksikaan (omasta mielestäni) kummallisen värityksensä vuoksi.


Olen virkannut suoraa kaulahuivia ja lopuksi yhdistänyt päät piilosilmukoilla, jolloin lopputuloksena on rinkula eli tuubihuivi.



En tiedä onko tämä oikeastaan varrasvirkkauksen oikea puoli, jossa nuo kiinteiden silmukoiden rivit erottuvat selvästi. Itse kuitenkin pidän enemmän toisesta puolesta ja se on siis päällimmäisenä ylemmissä kuvissa.


Olen kerran aikaisemmin tehnyt kaulahuivin varrasvirkkauksella. Lanka on Pirtin Kehräämön liukuvärjättyä karstavillalankaa ja jostain syystä tykkään tosi paljon juuri oranssin ja violetin liitosta, niin räiskyvä kuin se onkin! :) Pahoittelut kovin epäselvistä kuvista, kaivelin ne jostakin arkistojen kätköistä, tämä huivi on annettu lahjaksi vuosia sitten.


Varrasvirkkaustahan nimitetään myös puikkovirkkaukseksi, koska nykyään lenkit tehdään yleisemmin 20 mm puikolla. Minä olen jotenkin tykännyt enemmän viivottimesta apuvälineenä. Jos joku kiinnostuu varrasvirkkauksesta, niin hyvä tutoriaali löytyy esim. Käspaikan sivuilta. Myös Tiitsa on tehnyt oikein hyvän kuvallisen ohjeen varrasvirkkaukseen Oikein nurin sekaisin-blogissaan (blogi ei enää päivity, mutta Tiitsa on luvannut sen säästää juurikin linkkien vuoksi). Pallosilmukka-blogista löysin myös kivan käsilaukun, jossa oli yhdistetty varrasvirkkausta ja tavallista virkkausta.


Tässäpä vielä lopuksi Neiti Silmukkaisen upea näppikäsityö! Olen aivan mykistynyt väreistä ja siitä kuinka monta eri tekniikkaa tauluun on upotettu. Kankaan värjäys, metallilangan muotoilu ja kankaaseen ompelu ja reunoille vielä mosaiikki. Taulu on meillä keittiön seinällä ja piristää ihanasti keskellä kaamosta!

lauantai 9. marraskuuta 2013

Kuplapipot

Omalla kohdallani kuplamania on jatkunut vielä elinvoimaisena. Kaikenlaista tulee mieleen, mitä voisi kokeilla. Ehkä olisi kuitenkin aika tehdä vähän muutakin. Pikkuneiti Silmukkainen sai oman kuplatupsupipon.


Loin 72 silmukkaa tummanpunaisella langalla ja neuloin 1 o 1 n resorin suljettuna neuleena. Kuplakerroksia neuloin 10 edelleen suljettuna neuleena. Lopuksi tein 2 krs. oikeaa tummanpunaisella ja päättelin pipon silmukoimalla. Lapasista poiketen en tehnyt kavennuksia ollenkaan. Pisteinä I:n päälle kiinnitin pipon kulmiin pienet tupsut, jotka tein Kauhavan käsityöfestivaaleilta ostamallani tupsukoneella (vitsit mikä hifistelyvehje).


Ohje: Kuplapipo, inspiraatio Soile Pyhänniskan Kupla-lapasista
Langat: Novita Nalle t.pun. ja Novita Teddy väri 010 valk.
Puikot: 3,5


Hyvin vilkkaasti liikehtivästä mallista oli hankala saada poseerauskuvaa, mutta näkyyhän näissä pipo in action. Ihana siitä tuli!  ♥  Eilen pipoa ulkoiluttaessa sain heti yhden tilauksen pukinkonttiin. Olen muuten tähän asti inhonnut syvästi silmukoimista ja parhaani mukaan kartellut ohjeita, joissa sitä joutuu tekemään. Nyt olen ihan sinut silmukoimisen kanssa ja voisin kuvitella osaavani tekniikan vielä myöhemminkin... ehkä... Nalle ei ole mikään paras lanka pipoon kutitteluefektinsä vuoksi, mutta uskaltauduin sitä käyttämään, kun aluspipona on ohut kypärämyssykkä. Seuraavaan pipoon valitsen kuitenkin Teddyn pariksi jonkun vähemmän kutittelevan langan.


Näistä oli tarkoitus tulla pipolle kaverina lapaset samaa sarjaa, mutta purkuun menee. Resorista tuli liian tiukka. Halusin pitkän resorin, että lapaset pysyy elohiiren käpälissä.


Joku ehkä havaitsi kuvissa virkatun tuttiketjun. Olen tehnyt sen jo aikoja sitten, mutta sopii hyvin pipon ja takin kanssa. Koukun koosta ja langasta ei ole sen tarkempaa muistikuvaa, mutta lanka on puuvillaa. Tässä ohjeentapainen, jos joku haluaa virkata samanmoisen. Virkkaa klipsun metallirenkaan ympäri 5 kiinteää silmukkaa, 5 kjs, yhdistä lenkiksi 1. kiinteään silmukkaan piilosilmukalla, 4 kjs, 2 p renkaaseen, 3 kjs, 3 p renkaaseen, käännä työ, *4 kjs, 3 p edellisen krs:n 3-kjs-kaareen, 3 kjs, 3 p ed. mainittuun kaareen, 1 pitkäpylväs ed. krs:n ketjusilmukoiden yläosaan, käännä työ.* Toista *-*, kunnes nauha on halutun mittainen. Nauhan loppupäähän olen virkannut jonkun matkaa kiinteitä silmukoita, joita on 5 rivissä. Loppupää pujotetaan kumiläpykässä olevasta reiästä ja päätellään neulalla.


Aiemmin neulomani Rupisammakko-lapaset saivat myös parikseen pipon. Pipo näyttää päässä vähän pannumyssyltä. Ehkä pipossa on yksi kuplarivi liikaa. Piposta puuttuu myös tupsut, ehkä ne lieventäisivät pannumyssyvaikutelmaa.


Mukavaa viikonvaihdetta!

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Värjäysmoka

Olen taas tehnyt värjäyskokeiluja uudella metodilla reaktiiviväreillä. Ainahan ei voi onnistua, ei edes joka kerta. En halunnut pieniä pulleasormisia käsipareja tässä hommassa auttelemaan, joten aloitin värjäyspuuhat siinä kymppiuutisten korvilla. Jossain vaiheessa väsy alkoi painaa ja huomasin olevan jo keskiyö ennenkuin esivalmistelut oli tehty  ja hoppuilin vähän värjäysprosessin kanssa. Lopputulos oli sitten tämä. Kaikkea muuta kuin alunperin oli tarkoitus...


Langassa oli tarkoitus olla neljää eri väriä, keltainen on niistä ehkä parhaiten onnistunut. Toisena värinä oli kuivuneen veren väristä punaista, kolmantena punaruskeaa ja neljäntenä tummanruskeaa. (Harmi etten ottanut kuvaa värjäysvaiheessa.) Yritin saada aikaan syksyisiä loppuruskan värejä. Lopputulos muistuttaa heinäkuun loppupuolella niitettyä ja hieman kuivahtanutta tienpiennarkasvustoa. Tummanruskea oli muuttunut sammalenvihreäksi. Lanka on vähän, no, ei oikein minkään värinen. En keksinyt sille edes mitään järkevää nimeä, ja juuri lopputuotteen nimen keksimisessä piilee yksi langan värjäämisen hauskuuksista.

 
Lanka on Ylistaron kehräämön yksisäikeistä valkeaa lampaanvillaa. Vyyhti oli pesemätön ja pesin sen itse ennen värjäystä. Kyllä oli muhevat lampaantuoksut! Mutta minun nenääni lammas tuoksuu vain juurevalta maalaismaisemalta, ei pahalta. Huivia tästä ajattelin virkata haarukalla tai jotain. Pitää vähän testailla miltä nämä värit näyttävät virkattuna tai neulottuna vai joudunko värjäämään uudelleen.

sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Rupisammakot, rupisammakot!

Sain omat Kupla-lapaseni valmiiksi. Liian kauan varastossa pyörineet Kosmos-kerät löysivät elämäntarkoituksensa. Niistä tuli täydelliset rupisammakot. Ja jotain muutakin aion Kosmoksista vielä neuloa, kera kuplien.


Lanka: Novita 7-veljestä musta, Marks & Kattens Kosmos, väri 1515
Puikot: 4


 Pikkusen väljät niistä tuli, alle mahtuu ohuet lapaset, mutta kuplakerroksissa käytetty paksumpi lanka pullistaa kuplia kivasti. Ohje löytyy siis Neulova Narttu-blogista.


Syksy hehkuu vielä hetken aikaa. Koittakaahan selvitä kellojen siirtämisen aiheuttamasta jetlagista.

keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Kuplia. Rakkaudella.

Sain vinkin, että Neulova Narttu-blogissa on kiva lapasten ohje. Se piti tietysti tsekata. Ja lopulta sitä piti kokeilla. Siihen tuli oikein himo. Vähän niin kuin kuplamuovin napsutteluun. Muilla on ollut havaittavissa samantyyppisiä oireita. Tämä tauti on vähän kuin vesirokko. Näppylöitä ilmaantuu vähän joka paikkaan.


Lanka: Nalle, värit 559, 051
Puikot: 3,5


To be continued...

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Säihkyvät säärystimet

Neiti Silmukkainen sai toivomansa Säde-säärystimet. Lanka oli tosi kehnoa neulottavaa, mutta ah niin ihanan glitter kimaltavine paljetteineen. Samanmoiset säärystimet olen tehnyt aiemminkin eri langasta vaan.

 
Lanka: Novita Säde, väri 788
Puikot: 3,5

sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Julkisivuremonttia ja haaste

Blogini vakikävijät ehkä huomaavat, että olen tehnyt vähän remonttia. Oikeastaan edellisessä postauksessa mainitsemani siivousprojekti oli tarkoitus viedä tänään loppuun (tai edes johonkin puoliväliin), mutta sitten jämähdin tietokoneella leikkimään. Samalla päätin vastailla saamaani haasteeseen, joka tipahti Luomisvire-blogin Marluskalta. Haasteen säännöt ovat seuraavanlaiset: 
 
1. Jokaisen haastetun tulee kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Jokaisen haastetun pitää vastata 11 kysymykseen, jotka haastajasi on valinnut.
3. Haastetun pitää keksiä 11 vakysymystä uusille haastetuille.
4. Haastajan tulee valita 11 blogia jossa on alle 200 lukijaa.
5. Sinun tulee kertoa, kuka sinut on haastanut, ja kenet sinä haastat.
6. Ei takaisin haastamista.

11 asiaa itsestäni

1. Olen juonut kahvia ihan pienestä pitäen.
2. Lempikirjailijani on C.S. Lewis.
3. Kerään muumimukeja.
4. Olen syntynyt Hämeenlinnassa.
5. Nukun villasukat jalassa.
6. Luon silmukat puikot vasemmassa kädessä.
7. Minulla on  kolme lasta ja pitkäkarvainen mäyräkoira.
8. Tykkään patikoida.
9. Inhoan kaikenkokoisia kuoriaisia, hämähäkit on ihania niihin verrattuna.
10. Olen asunut 3 kk Unkarissa.
11. Lapsena minulla oli kolme mielikuvituskaveria: Söri ja Möri (mörköjä) sekä kirppu (niin pieni, ettei voinut paljaalla silmällä nähdä).

11 kysymystä minulle

1. Oletko tyytyväinen itseesi vai haluaisitko muuttaa jotain?
- Toisinaan stressaan vähän liikaa, haluaisin olla huolettomampi "taivaanrannanmaalari".

2. Oletko aamu- vai iltaihminen?
- Ilta- jopa yöihminen! Valvon ihan liian myöhään ja yritän parantaa tapojani sen suhteen.

3. Mikä on lempipaikkasi/nurkkauksesi kotona?
- Uusi lempipaikkani on keittiön ikkunan ääressä, mistä näkee suoraan lintujen talviruokintapaikalle. Olen aloittanut ruokinnan jo nyt, että linnut ehtivät löytää uuden paikan ennen lumentuloa. Tähän mennessä paikalla on vieraillut talitiaisia, sinitiaisia, pikkuvarpusia ja viherpeippo.

4. Kerro yksi positiivinen asia tästä päivästä.
- Sää on ollut todella kaunis ja aurinkoinen!

5. Mikä supersankari haluaisit olla?
- Batman, koska sillä on makee auto.


6. Millaisia blogeja tykkäät lukea?
- Pääasiassa luen käsityöblogeja ja sisustusblogeja, joissa tuunaillaan ja värkkäillään kaikkea hienoa esim. kierrätysmateriaaleista. 

7. Mitä harrastit ennen, mutta et enää
- Moottoripyöräilyä. Jotenkin sitä on tullut lasten syntymän jälkeen niin mukavuudenhaluiseksi, että moottoripyörä on saanut pölyttyä tallissa ihan rauhassa. Ehkä ajelen taas, kun lapset vähän kasvaa.

8. Vaikein (käsi)työ, jonka olet tehnyt?
- Pärekoppa, ehdottomasti! Päreiden tekeminen suorasta puusta oli haastavaa. Enkä sitä ihan kokonaan itse tehnytkään. Homma on edelleen vähän kesken.



9. Mikä on paras muistosi viime kesältä?
- Vaikea sanoa mitään yhtä yksittäistä muistoa, onni koostuu pienistä ja ohikiitävistä hetkistä, kun koko perhe on koolla yhtä aikaa ja kaikkia naurattaa.

10. Odotatko jo joulua?
- En ihan vielä. Alan odottaa joulua, kun ensilumi sataa maahan.

11.  Jos saisit elää yhden päivän jonain toisena, kuka olisit?
- Olisin Lucy Pevensie C.S. Lewisin Narnian tarinoissa.

11 kysymystä haastetuille

1. Minkä uuden taidon haluaisit oppia?
2. Mikä hyönteinen olisit, jos pitäisi valita?
3. Onko sinulla jokin esine, jonka haluat säilyttää koko elämäsi ajan ja mahdollisesti vielä jälkipolvillekin?
4. Mikä on mielenkiintoisin kotimaan matkakohde, jossa olet käynyt?
5. Mikä on suosikkitelkkariohjelmasi?
6. Lempikarkki/herkku?
7. Kerro joku hauska koulumuisto.
8. Elokuva tai musiikkikappale, joka saa sinut liikuttumaan?
9. Minkä laulun laulaisit, jos joutuisit estradille yleisön eteen ja olisi pakko laulaa?
10. Sukkahousut vai pitkät kalsarit?
11. Jos voittaisit lotossa, mikä olisi ensimmäinen käyttökohde voittorahoille?

Haasteen saa napata kuka tykkää, mutta laitan sen eteenpäin Emilialle Näpertelijä söpöilee-blogiin, Anulle Nyt ois aikaa...-blogiin ja ViMMalle Vireä Vimma-blogiin.

lauantai 12. lokakuuta 2013

Maluka-huivi

Huivi oli valmistunut jo aikapäiviä sitten, mutta koska mitään deadlinea sen suhteen ei ollut, niin langanpäät olivat jääneet päättelemättä ja huivi pingottamatta. Nyt on siis se tylsinkin osuus suoritettu. Tämä oli aika kiva huivi neuloa, koska samantyyppistä en ole aiemmin tehnyt. Ensin neulottiin pitkä, reikäkuvioinen reunasuikale, jonka reunasta poimittiin silmukat sileää neuletta varten. Ajattelin alunperinkin, että huivi päätyy lahjaksi, mutta en vielä ole ihan varma kenelle...

 

Lanka: Araucania Ranco Multy
Puikko: 4mm


Väreissä hehkuu aika mukavasti syksyäkin. Olen ollut taas vaihteeksi kovassa flunssassa, yhden päivän jopa kuumeessa. Välillä on ollut veto ihan pois, mutta tänään vein jättikuorman tarpeetonta tavaraa kirpputorille. Taas sitä huomasi, miten paljon ja helposti roinaa kerääntyy nurkkiin. Tavarapaljoutta setviessäni monen vaatteen ym. rojun kohdalla mietin, että miksi ihmeessä en ollut hankkiutunut siitä jo aiemmin eroon. Heti tuli keveämpi olo, kun sain purettua kuorman Fidalle. Yritin lajitella tavarat niin, että mukana on oikeasti vain kaupaksimenevää tavaraa eikä mitään roskiskamaa. Roskalaatikko on hyvin kylläisen oloinen tällä hetkellä. Vuokraan silloin tällöin pöydän paikalliselta kirpparilta, mutta aina jotain jää myymättä. Vielä toki riittäisi pengastettavaa ja siivottavaa, mutta hyvä alku tämäkin. Kevätsiivouksen voi tehdä syksylläkin ;). Vauhtia voi hakea vaikka Tavararemontin-blogista.

- Rouva Silmukkainen

sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Aika kaivaa villahousut esiin

Syksy on kyllä hellinyt aivan mahtavilla, aurinkoisilla, sopivan tuulisilla ja lämpöisilläkin päivillä. Juuri tällaisesta syksystä minä tykkään! Syksy on ollut lempivuodenaikani aina ja ehkä se johtuu siitä, että olen syntynyt syksyllä. Siinä missä moni kokee syksyn jotenkin "lopun alkuna", minä taas nimenomaan koen sen ajankohtana, jolloin ollaan uusien haasteiden edessä. Syksyllä alkaa koulut ja kansalaisopiston kurssit ja syksy on muutenkin hyvä ajankohta "luoda nahkansa". Toki jään haikeana muistelemaan kesääkin ja kaipaan kovasti pääskyjen iloista mekkalointia ja kilpalentoja pihapiirissä. Ihanaa tietää, että keväällä ne taas tulevat ja tuovat mukanaan kesän.

Siina Silmukkainen oli vailla pässinpökkimiä, mutta tässä tapauksessa piti kaivaa esiin puikot ja lankaa, koska viime talvisista pöksyistä on kasvettu jo ulos. Lankavarastojen uumenista löytyi hyvä lankakin tähän tarpeeseen, joten ei muuta kuin puikot tanaan ja menoksi!


Koko: 80/86
Lanka: Drops Delight, väri 06
Puikot: 2,5 ja 2


Vähän ne nyt kyllä lötköttää ja taidan joutua ompelemaan kuminauhakujan vyötärölle, mutta kivat niistä tuli ja lämpöiset, pikkuisen on kasvunvaraakin. Voisin itsekin vetäistä jalkaan noin päheet villabyysat!

 Tämä Silmukkainen lähtee pikapuoliin kippokutsuille. Aurinkoista sunnuntaita!

-Rouva Silmukkainen

lauantai 5. lokakuuta 2013

Seinäjoen käsityömessut

Eilen olin messuilla ja ostoksiakin tuli tehtyä, vaikka juuri se uupui, mitä varsinaisesti lähdin hakemaan. Jollain lailla jäin kaipaamaan jotain uutta ja erikoista... Jotain, mitä en ole ennen nähnyt tai kokeillut. Jotain, mistä olisi voinut innostua, no, hillittömästi! Ihan niin kuin kädet eivät muutenkin olisi täynnä keskeneräisiä projekteja. :) Minähän menen siis käsityömessuille katselemaan ensisijaisesti välineitä ja tarvikkeita, lankaa ja kirjallisuutta. Toki ihailen ja ihastelen kaikkea ihanaa, mitä lukuisat kädentaitajat ovat suunnitelleet ja valmistaneet ja tälläkin kertaa mukaan lähti mm. talvilintujen ruokinta-automaatti. Ripustin sen jo eilen illalla ulos ja talitiaiset kävi sen aamulla korkkaamassa, (titi)tyytyväisiä olivat!


Sedun artesaaniopiskelijat olivat värjäilleet lankaa ja heidän myyntipisteestään lähtivät kuvassa näkyvät kolme vyyhtiä vasemmalta. Titityyn messupisteestä ostin Louhittaren Luolan Väinämöistä sävyssä Topaasi. 


Teippitarhalta käteen jäi 4 rullaa teippiä. Teippauksen saloihin pitäisi perehtyä joskus tarkemminkin.


Nämä viimeisen kuvan ihanuudet eivät  ole messuilta, vaan sain ne ystävältä syntymäpäivälahjaksi. Voisiko käsityöharrastaja tuntea itseään rakastetummaksi kuin näin ajatuksella kootun paketin äärellä? Langat ovat kasviväreillä värjättyjä ja niissä ei ole kuulemma alun perinkään ollut vyötteitä, joten tarkempaa infoa niistä ei ole saatavilla. Mutta sävyt ovat ihanat ja sopii niin syksyyn! Kuvasta puuttuu minigrip-pussit, mutta eivät sen takia etteivätkö ne olisi olleet tärkeä osa kokonaisuutta, vaan siksi, että kuvaaja ei saanut niitä asettumaan sommitelmaan esteettisesti viehättävällä tavalla.

Nyt mulla on ikioma kappale Kehrääjän käsikirjaa, jippii!!

Leppoisaa lauantaiehtoota toivottelee Rouva Silmukkainen

keskiviikko 2. lokakuuta 2013

Pionipöllöt

Suomipöllöt saivat jatkoa, kun kesällä aloittamani pionipöllöt vihdoin valmistuivat. Motivaatio näiden lapasten kanssa oli lopahtanut muistaakseni siihen, kun huomasin neuloneeni kaaviota jotenkin väärin. Lisäksi olin tehnyt kärkikavennuksissa munauksen, vaikka ensimmäisessä parissa kaikki meni hyvin. Lapaset eivät todennäköisesti olisi valmistuneet ikinä, ellei Neiti Silmukkaisen ainoissa sormikkaissa olisi ollut reikää. Pakko oli patistaa itsensä neulomaan lapaset loppuun. On aika noloa, kun neuleaddiktin lapsen sormet paleltuu reikäisissä kaupan sormikkaissa. Pikkuneiti Silmukkainenkin on saanut koko syksyn pärjätä isoveljen petroolinsinisillä lapasilla.

Pitää nyt heti ryhdistäytyä lapasneulonnan saralla. Ajattelin neuloa vielä toiset pionipöllöt vaalealla pöllöllä ja tummemmalla taustalla. Virikkeitä lapasneulontaan voisi hakea vaikka Taito ry:n maakuntalapasmallistosta tai Yhteishyvän ja Novitan lapaskilpailusta. Muistakaahan käydä äänestämässä!


Lanka: Novita Nalle värit 559 ja 051
Puikot: 3 mm


Rimmaa hyvin Neitin ulkoiluhousujen kanssa.
 

Tässäpä haikea muisto viime kesältä. Pionit on niin pop.


Uskokaa tai älkää, mutta tämä kuva kärhöistä on otettu TÄNÄÄN. Kaksi kärhöä autotallin seinustalla on villiintyneet ihan täysin ja ovat täynnään kukkia ja nuppuja. Johtuneeko siitä, että keväällä leikkelin varret taas yli-innokkaasti maata myöten. Jotenkin ne varret on aina niin kuolleen näköiset, että en voi pitää näppejäni erossa puutarhasaksista. Näillä kärhöillä taitaa olla vähän samanlainen sielunmaisema kuin minullakin. "Parempi myöhään kuin ei milloinkaan". ;)

Kävin etsiskelemässä suppilovahveroita tänään, mutta palasin tyhjin korein. Parempaa sienestysonnea muille metsissä ramppaajille toivoo

Rouva Silmukkainen

lauantai 28. syyskuuta 2013

Sievät säärystimet

Neiti Silmukkainen ilmoitti, että hän tarvitsee valkoiset säärystimet synttärilahjaksi kaverille. Eihän siinä mitään, ihana välipalatyö, mutta ilmoitus asiasta tuli keskiviikkona ja säärystimet piti olla valmiina lauantaiaamuksi. Tarvittavat tarvikkeet olivat toki valmiina, joten päänsärkyä aiheutti enää helppo ja kiva ohje. Googlettelemalla löysin Koukutetun blogiin ja sitä kautta löysin ohjeen säärystimiin.


Lanka: Drops Alpaca, luonnonv. väri 1101
Puikot: 3,5
 

Sievä ja helppo ohje. Tein vähän lyhyemmät kuin ohjeessa, aloitin resorin, kun pituutta oli 32 cm.


Viimeistelin kevyesti höyryttämällä silitysraudalla ja ompelin resoriin vielä varmuudeksi ohutta, valkoista kumilankaa, että säärystimet ei valahda kovemmassakaan menossa. Tytär tykästyi malliin myös ja tilasi samanlaiset violetin värisestä Novitan Säteestä.

Rentouttavaa viikonvaihdetta kaikille puuhastelijoille toivoo Rouva Silmukkainen!

torstai 26. syyskuuta 2013

Värttinäkehräämisen lyhyt oppimäärä

Muutama viikko takaperin olin reissaamassa Pirkanmaan suunnalla ja samalla tuli poikettua Toikalla. En ollut suunnitellut ostavani mitään erityistä, kunhan käyn tutustumassa myymälään. Niinhän siinä sitten kuitenkin kävi, että ihan yllättäen mukaan tarttui yksi värttinä, karstat ja kehräyskuitua. Olisi pitänyt olla enemmän asiantuntemusta matkassa, kun ostin värttinää, koska valitsemani Ashfordin classic drop spindle on melko heavy duty-vehje, paino 90 g. Valikoimassa ei tosin tainnut olla kuin 2 tai 3 erilaista värttinää, mutta olisi ehkä kannattanut valita se vähän pienempi vaihtoehto. Taisin valita tämän, koska sen voi käsittääkseni muuttaa myös yläpainotteiseksi.


Tässä kokeilin tehdä lankaa tyttärelle ostetuista huovutusvilloista, oliskohan merinoa. Tämä on neljäs kokeilu. Kovin ohutta lankaa en noin isolla värttinällä saanut aikaan.


Aika ihanat jäätelökesä-värit. Tulee ihan amppari-jätski mieleen. :)


Ensimmäiset kokeiluni tein tällä Ashfordin herkullisen värisellä merino ja silkkisekoitekuidulla. Värin nimi on Peppercorns. Tämä oli ihan liian ökykuitua noviisille, mutta sain sentään jotain aikaiseksi.


Vasemmalta oikealle järjestyksessä ensimmäiset kokeilut. Lanka näyttää ehkä enemmän nyöriltä kuin langalta, mutta kyllä ne käyttöön tulee! Olen ylpeä, että ylipäätään sain lankaa aikaiseksi ihan vain itseopiskelemalla netistä ja Tuulia Salmelan Kehrääjän käsikirjasta. Nämä langat on vuoristolaiskerrattu. Monta kertaa kyllä kaipasin sinne värttinäkehräämiskurssille, olisi ollut niin paljon helpompaa, kun opettaja olisi istunut vieressä ja kommentoinut tekemistä.


Oikeankokoiset puikot tämän vahvuiselle langalle voisi olla 4,5-6.


Tässä vielä karstat. Toivottavasti niille tulee tulevaisuudessa paljon käyttöä! 
Olisi tosi mielenkiintoista kuulla muiden värttinäkehrääjien kokemuksia erilaisista värttinöistä. Mitkä ovat parhaat värttinäsi ja mistä olet ne hankkinut? Mitä värttinää suosittelisit aloittelijalle? Lukisin tosi mielelläni kaikenlaisia kommentteja värttinäkehräämiseen liittyen!

- Rouva Silmukkainen