lauantai 1. kesäkuuta 2013

Ihastuttava männynomena!

= Pineapple Delight (Ravelry)

Ihastuin tähän Larisa Valeevan suunnittelemaan ananashuiviin heti ensisilmäyksellä. En itseasiassa muista aikaisemmin nähneeni ananaskuviota neuloen toteutettuna, virkannut olen kyllä niitä enemmänkin. Ohje ei sen sijaan ollut niin kovin ihastuttava suppeutensa vuoksi, mutta alussa "varoitettiinkin", että se on vaikeustasoltaan advanced. Projektin edetessä sainkin todeta, että en ole niin advanced-neuloja kuin olin olettanut. Lopussa kuitenkin kiitos seisoo ja olen lopputulokseen oikein tyytyväinen niin värin kuin mallinkin puolesta. Malli oli haasteellinen ja ihan viimeistelyvaiheessakin uhrasin tovin jos toisen huivin pingottamiseen.



En katsonut kellosta kauanko pingotukseen meni, mutta veikkaan, että ainakin tunti. Ihan hiestä märkä olin sen operaation jälkeen. Pingotin huivin levitettävän vierassohvan patjaan, yksi patjanpuolisko ei riittänyt (80 cm leveä). Neulojakin meni varmaan kilo.


Lanka Drops Alpaca, väri 7238
Puikko 4,5 mm


Taustalla alppiruusukin on aloittanut kukintansa.


Olin ajatellut huiviin ruskeita helmiä, mutta löysinkin kuparinvärisiä (Col. 2100) Gutermannin siemenhelmiä koko 6/o. Pujotukseen käytin 1 mm koukkua. Mielestäni ne sopii täydellisesti sammalenvihreään! Purkissa oli helmiä 13 g ja ajattelin niiden varmasti riittävän. Arvatkaa vaan kuinka kävi? No ei piisannut. En lähtenyt hakemaan uutta purkkia, vaan laitoin helmet hiukan eri tavalla kuin ohjeessa. Kaikki 191 helmeä meni just nappiinsa, jos olisin tehnyt alkuperäisen ohjeen mukaan, olisin tarvinnut 18 helmeä lisää. Pienestä kiinni, mutta mielestäni helmet meni oikein nätisti. (Kirjoitan näitä tylsistyttäviä yksityiskohtia ihan vain muistiinpanoiksi itseäni varten, jos joskus vielä teen toisen samanlaisen).


Tämä huivi on ensimmäinen laatuaan, johon olen tehnyt väliaikaisen aloituksen. Silmukoiden poimiminen huivin puolivälissä meni hyvin, mutta onnistuin tipauttamaan joitakin silmukoita ja epätoivo meinasi iskeä niiden kanssa. Välillä olin valmis purkamaan koko rievun, mutta onneksi en niin tehnyt. Lopputulos on todella kaunis (kunhan ei ala suurennuslasin kanssa tiirata). Jostain syystä tiputtelin useaan eri otteeseen silmukoita ja vaihtelevalla menestyksellä sain ne poimittua ilman purkamista. Neuloin myös ekaa kertaa huiviin lyhennettyjä kerroksia, sitäkään en muista aiemmin tehneeni, paitsi johonkin sukkaan tiimalasikantapään.



Ikinuori äitini täyttää pyöreitä vuosia ja ajattelin häntä ilahuttaa tällä ihastuttavalla männynomenalla. Lisukkeena huivineula.

Tää täti lähtis nyt ulos. Tsau! :) -Rouva Silmukkainen

6 kommenttia:

Ingi kirjoitti...

Huikean kaunis huivi!

Rouva Silmukkainen kirjoitti...

Kiitos! :) Huivin malli on tosi kaunis, Larisa Valeevalla on muitakin hienoja huiviohjeita, mutta tämä sykähdytti minua erityisesti.

vilukissi kirjoitti...

T.o.d.e.l.l.a kaunis! Karehtien katson, itse en osaisi tehdä tuollaista!

Rouva Silmukkainen kirjoitti...

Kiitos! Täytyy myöntää, että oli melkoisen haastava projekti, mutta valmiiksi tuli, kun periksi ei annettu! :)

Pirjo-Riitta kirjoitti...

Onpas todella kaunis huivi!!

Rouva Silmukkainen kirjoitti...

Kiitos! :)